Kasvikokoelma

Ruohovartiset kasvit ja varvut:

Vadelma (Rubus idaeus)

Kerava, Savio, hukkamutkatien varrella, ojan vieressä

24.8.2012

Tietoja vadelmasta:

Vadelman yleisimmät kasvupaikat on ojan vierustat ja hakkuualueet. Vadelma saattaa kadota metsän kasvaessa, sillä se ei kestä puiden kanssa ns. 'kilpailua'. Vadelma on yleinen koko suomessa, ja sen pensas voi kasvaa jopa kaksi metriä korkeaksi.

Mustikka (Vaccinium myrtillus)

Vantaa, Tikkurilan metsä, sekametsäpolun varrella

13.7.2012

Tietoja mustikasta:

Mustikka on kanervakasvi, joka tuottaa marjoja ja kuuluu puolukoiden sukuun. Mustikan yleisimpiä kasvupaikkoja ovat lehtomaiset metsät, kangasmetsät, sekä korvet. Kosteat ja varjoisat maaperät sopivat hyvin mustikalle. Pohjois-Euroopan ja Aasian boreaalisella ja etenkin subarktisella vyöhykkeellä mustikkaa on paljon. Pohjois-Amerikassa mustikkaan voi myös törmätä.

Ahomansikka (Fragaria vesca)

Vantaa, Tikkurilan metsä, sekametsäpolun varrella

13.7.2012

Tietoja ahomansikasta:

5-20 sentin pituiseksi kasvava ahomansikka eli metsämansikka, aloittaa joskus kukkimaan jo toukokuussa, mutta pääasiassa se kukkii parhaiten kesä-ja heinäkuussa. Kuivat, isot ja aurinkoiset aukiot ja alueet ovat yleisemmät ahomansikan kasvupaikat. Se ei menesty tiheässä tai korkeassa ruohostossa. Ahomansikkaa kasvaa koko Euroopassa.

Puolukka (Vaccinium vitis-idaea)

Kerava, Savio, koivikossa tien varrella

24.8.2012

Tietoja puolukasta:

Puolukkaa kasvaa Pohjois-Amerikassa ja Euraasiassa. Puolukkaa kasvaa arktisissa ja vuoristoisissa ymäristöissä, ja se on levittäytynyt laajalti pohjoisen lauhkeisiin metsiin. Valoisat ja kuivahkot kangasmetsät ovat puolukan viihtyisempiä paikkoja. Korvissa, rämeillä, kallioilla, tunturikankailla, pellonpientareilla ja tienvarsilla voi puolukkaan myös törmätä.

Käenkaali (ketunleipä) (Oxalis acetosella)

Kerava, Savio, hiekkapolun varrella

24.8.2012

Metsäkorte (Eguisetum sylvaticum)

Kerava, Savio, hiekkatien varrella

24.8.2012

Hiirenporras (Athyrium filix-femina)

Kerava, Savio, hiekkapolun varrella, lähellä asutusta

24.8.2012

Metsäapila (Trifolium medium)

Kerava, Savio, koivikonkentän läheisellä hiekkapolulla

26.8.2012

Tietoja metsäapilasta:

Metsäapila on Euroopassa tavattva, ja se on punakukkainen apilalaji, joka kuuluu hernekasveihin. Metsäapila on monivuotinen ja se kasvaa n. 20-45 cm korkeaksi. Metsäapilan varret ovat kohenevia tai kaarevia ja harvaan myötäkarvaisia. Metsäapila muodostaa usein tiheitä ja suuria kasvustoja ja se kasvaa pientareilla, niityillä sekä rinnemetsissä ja puolivarjoisissa lehtomaisissa metsissä.

Kanerva (Calluna vulgaris)

Kerava, Savio, hiekkapoulun varrella

25.8.2012

Vanamo (Linnea borealis)

Vantaa, Tikkurila, sekametsässä kuvattu

13.7.2012

Kevätpiippo (Luzula pilosa)

Kerava, Savio, hiekkapolun varrella, lähellä asutusta

25.8.2012

Kangasmaitikka (Melampyrum pratense)

Kerava, Savio, hiekkapolun varrella, lähellä koivikonkenttää

25.8.2012

Kielo (Convallaria majalis)

Vantaa, Tikkurila, sekametsäalueella, metsäpolun varrella

13.7.2012

Maitohorsma (Epilobium angustifolium)

Vantaa, Tikkurila, sekametsäalueella, kävelypolun varrella

13.7.2012

Tietoja maitohorsmasta:

Maitohorsma on korkea kasvi, se kasvaa n. 50-150 cm korkeaksi. Maitohorsmaa tavataan yleensä suomessa kaikilla kasvupaikoilla, esim. tien varsilla. Pioneerilajeihin kuuluva maitohrsma, valtaa yleensä nopeasti vapaat kasvupaikat, sillä se leviää tehokkaasti sekä siementensä että juurakkonsa avulla.

Puut ja pensaat:

Haapa (Populus tremula)

Kerava, Savio, hiekkatienvarrella, lähellä asutusta

25.8.2012

Hieskoivu (Betula pubescens)

Vantaa, Tikkurila, kävelypolun lähettyvillä

13.7.2012

Metsälehmus (Tilia cordata)

Vantaa, Tikkurila, kävelypolun varrella

13.7.2012

Pihlaja (Sorbus aucuparia)

Kerava, Savio, Kotitalomme viereisellä polulla

25.8.2012

Tietoja pihlajasta:

Pihlajat ovat pienehköjä puita tai pensaita. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena neljä pihlajalajija. Koko maassa menestyvä kotipihlaja (Sorbus aucuparia) on niistä ylivoimasesti yleisin, jota yleensä kutsutaan yksinkertaiseksi pihlajaksi. Kotipihlajan levinneisyys Suomessa kattaa koko maan Suomenlahden luodoilta Lapin tuntureille. Kotipihlaja tulee toimeen ravinteisilla ja hyvinkin karuilla kasvupaikoilla. Korvissa pihlaja viihtyy myös hyvin, mutta rämeillä se ei kasva.

Pähkinäpensas (Corylus avellana)

Vantaa, Tikkurila, sekametsäalueella, kävelypolun varrella

13.7.2012

Tammi (Quercus robur)

Vantaa, Tikkurila, sekametsäalueella kuvattu

13.7.2012

Tietoja tammesta:

Pyökkikasveihin kuuluva metsätammi eli tammi, on jaloihin lehtipuihin luettava puu. Sen luontainen levinnäisyysalue käsittää suurimman osan Eurooppaa. Suomessa metsätammi kukkii myöhään kevällä touko-kesäkuussa.

Toinen (isompi) Tammi (Quercus robur)

Vantaa, Tikkurila, sekametsäalueella kuvattu

13.7.2012

Vaahtera (Acer platanoides)

Vantaa, Tikkurila, metsäkävelypolun varrella

13.7.2012

Tervaleppä (Alnus glutinosa)

Vantaa, Tikkurila, kävelypolun varrella

13.7.2012

Saarni (Fraxinus excelsior)

Vantaa, Tikkurila, kävelypolun varrella sekametsässä

13.7.2012

Vuorijalava (Ulmus glabra)

Vantaa, Tikkurila, sekametsäalue, hiekkatien varrella

13.7.2012

Rauduskoivu (Betula pendula)

Vantaa, Tikkurila, sekametsäalue, kävelypolun lähettyvillä

13.7.2012

Tietoja rauduskoivusta:

Rauduskoivua esiintyy luontaisena laajalla pohjoisen Euraasian yli Euroopasta Itä-Aasiaan ulottuvalla alueella. Lehdet rauduskoivulla ovat kolmiomaisia, karavttomia, kaksoissahalaitaisia ja kiiltäviä. Rauduskoivu on hieskoivua suurempi ja kasvaa n. 25 metrin pituiseksi. Rauduskoivu on suomen kansallispuu.